Miten työympäristö vaikuttaa stressiin ja palautumiseen?

Syyskuu alkaa olla lopuillaan ja olemme siirtymässä kohti vuoden pimeämpää aikaa.

Syksy on minusta hyvää aikaa pysähtyä hetkeksi miettimään myös omaa jaksamista. Miten paljon arjessa on asioita, jotka kuormittavat meitä ja kuinka paljon siellä on tilaa palautumiselle?

Stressi kuuluu elämään, eikä siitä ole tarkoituskaan päästä kokonaan eroon. Lyhytaikainen stressi voi auttaa meitä toimimaan tehokkaasti, keskittymään ja selviytymään haastavista tilanteista. Ongelmaksi stressi muuttuu silloin, kun kuormitus jatkuu pitkään eikä palautumiselle jää riittävästi tilaa. Silloin keho ja mieli eivät enää ehdi palautua ennen seuraavaa kuormittavaa tilannetta.

Mutta stressiin eivät vaikuta vain työmäärä, kiire tai elämäntilanne.

Myös ympäristöllä on merkitystä. Ja koska vietämme suuren osan päivästämme töissä, työympäristö on yksi niistä paikoista, jota kannattaa tarkastella hieman lähemmin.

Kuormittaako työympäristösi huomaamattasi?

Ajattelemme helposti työtilaa vain käytännöllisyyden kautta. Todellisuudessa ympärillämme tapahtuu koko ajan paljon enemmän asioita, joita ei tule niin usein ajateltua. Äänet, valaistus, lämpötila, keskeytykset, ihmiset, liike ympärillämme ja mahdollisuus keskittyä vaikuttavat kaikki siihen, millaiseksi työpäivämme muodostuu.

Jos ympärillä on jatkuvasti hälyä, puhetta ja liikettä, keskittyminen voi vaatia huomattavasti enemmän energiaa kuin rauhallisessa ympäristössä. Avotoimistossa emme välttämättä pysty vaikuttamaan kaikkeen tähän itse. Siksi työpaikalla olisi hyvä olla myös rauhallisia tiloja, joihin voi vetäytyä keskittymistä vaativien tehtävien ajaksi, sekä erillisiä paikkoja puheluille ja keskusteluille, jotteivat ne häiritse muiden työskentelyä.

Jos joudumme jatkuvasti suodattamaan ympäriltämme tulevia ärsykkeitä, kuormitusta voi kertyä aivan huomaamatta.

Hyvä työpiste tukee myös kehoa

Työympäristössä ergonomialla on suuri merkitys. Jos työasento kuormittaa kehoa päivästä toiseen, ei ole kovin yllättävää, jos päivän päätteeksi hartiat ovat jumissa ja olo väsynyt.

Hyvä työpiste ei tarkoita vain oikeanlaista tuolia tai pöydän korkeutta. Myös mahdollisuus vaihtaa asentoa ja liikkua päivän aikana on ihan yhtä tärkeää.

Kehoamme ei ole suunniteltu pysymään tuntikausia täysin samassa asennossa. Siksi välillä kannattaa nousta ylös, liikkua, vaihtaa asentoa ja antaa katseenkin levätä muualla kuin näytössä. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla yllättävän suuri merkitys siihen, miltä kehossa tuntuu työpäivän jälkeen.

Työyhteisökin vaikuttaa siihen, miltä työpäivä tuntuu

Työpaikka ei muodostu vain seinistä ja kalusteista. Siihen kuuluvat tietysti myös ihmiset.

Työkavereitamme emme useinkaan voi valita, ja jokainen tuo työyhteisöön oman persoonansa, tapansa kommunikoida sekä omat vahvuutensa ja haasteensa. Emme voi hallita muiden ihmisten käyttäytymistä, mutta voimme aina tarkastella omaamme.

Miten puhun toisille?

Millaisen tunnelman tuon tullessani huoneeseen?

Kuuntelenko?

Annanko toisille tilaa?

Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hyväksyvä ja ystävällinen suhtautuminen muihin tekee työyhteisöstä miellyttävämmän kaikille. Myös tunnetilat välittyvät helposti ihmisestä toiseen. Kiireinen ja kireä ilmapiiri voi lisätä omaakin ärtyneisyyttä, kun taas rauhallinen ja ystävällinen vuorovaikutus voi helpottaa työpäivää.

Olet ehkä itsekin huomannut, kuinka nopeasti huoneen tunnelma voi muuttua, jos joku puhuu kiivaasti tai tulee paikalle selvästi ärtyneenä. Samalla tavalla rauhallisuus, ystävällisyys ja hyväntahtoisuus voivat vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin.

Tauko ei ole työstä pois

Muistan urani alkuajoilta, kuinka en pitänyt taukoja ollenkaan. En käynyt edes lounaalla, sillä ajattelin, että tauko katkaisisi ajatukseni ja häiritsisi tekemistäni. Näin jälkikäteen ajatus tuntuu aika hassulta. Sillä ihminen ei ole kone.

Keskittyminen tarvitsee vastapainokseen myös hetkiä, jolloin ei tarvitse keskittyä. Tauolla voi nousta työpisteeltä, liikkua hieman, katsoa ulos, hengittää rauhassa tai jutella työkaverin kanssa jostain aivan muusta kuin työstä.

Myös taukotilan ympäristöllä on merkitystä. On eri asia viettää tauko tilassa, joka tuntuu vain työpisteen jatkeelta, kuin paikassa, joka antaa mahdollisuuden hetkeksi vaihtaa tunnelmaa ihan kokonaan. Olisi hienoa, jos työpaikoilla olisi mahdollisuuksien mukaan sekä yhteisiä alueita keskustelulle että rauhallisempia paikkoja niille, jotka kaipaavat tauollaan hetken omaa aikaa. Sillä kaikki eivät palaudu samalla tavalla.

Valo vaikuttaa enemmän kuin huomaammekaan

Varsinkin vuoden pimeämpään aikaan työtilojen ja työympäristön valaistukseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Valolla on tärkeä merkitys vuorokausirytmin ja vireystilan säätelyssä. Päivän aikana riittävä valo tukee vireyttä, kun taas iltaa kohti vähenevä valo valmistaa elimistöä lepoon.

Työtilassa tarvitaan riittävä ja käyttötarkoitukseen sopiva valaistus. Mahdollisuuksien mukaan päivän aikana kannattaa hyödyntää myös luonnonvaloa.

Entä kauneus – voiko silläkin olla merkitystä?

Sisustussuunnittelijana kiinnitän luonnollisesti huomiota myös työympäristön viihtyisyyteen.

Toimivan työtilan ja työympäristön ei tarvitse olla näyttävä tai viimeisen päälle sisustettu. Tärkeämpää on, että tila tukee siellä tapahtuvaa toimintaa. Hyvä valaistus, toimiva ergonomia, sopiva äänimaailma, selkeys ja mahdollisuus sekä keskittyä että pitää taukoja muodostavat kokonaisuuden.

Stressiä ei tietenkään ratkaista sisustamalla työpaikka uudelleen. Ympäristö voi kuitenkin joko lisätä kuormitusta tai vähentää turhia kuormitustekijöitä. Siksi välillä kannattaa tarkastella myös omaa työympäristöä: löytyisikö sieltä jokin pieni asia, jota muuttamalla työpäivästä voisi tehdä hieman toimivamman ja vähemmän kuormittavan?

Ulkoinen tila vaikuttaa sisäiseen tilaan

Mitä enemmän olen vuosien aikana opiskellut sekä tilaa että ihmisen hyvinvointia, sitä kiinnostavammaksi niiden välinen yhteys on minulle tullut.

Työpäivän kuormitusta ei ratkaista yhdellä sisustusvalinnalla, hengitysharjoituksella tai paremmalla työtuolilla. Kokonaisuus ratkaisee.

Uni, lepo, ravinto, ihmissuhteet, liikkuminen, työn vaatimukset, palautuminen ja ympäristö ovat kaikki osa samaa elämää.